HISTORIAA

Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanne

Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanne perustettiin Ruovedellä 3.8.1907. Osuuskunta nimettiin runsassaarisen kauniin Tarjanneveden mukaan. Sen tarkoituksena oli laivahankkeen käynnistäminen. Samana vuonna osuuskunnan syyskokouksessa todettiin, että jäseniä oli riittävä määrä ja osuuksia oli merkitty tarpeeksi. Kokouksessa päätettiin saatujen tarjousten perusteella, että laiva tilataan halvimman tarjouksen perusteella Lehtomäen konepajalta Joroisista.

Uuden laivan nimeksi tuli luonnollisesti Tarjanne. Sopimuksen mukaan laivan pituus oli 29,45 m, leveys 6,15 m, höyrykattilan tulipinta 100 m² ja työpaine 12 ilmakehää. Laivan matkustajamäärä oli 250 ja lastia mahtui kuuden junanvaunun verran. Laivan piti saavuttaa 12 solmun nopeus.

Tarjanne valmistuu

Tarjanteen valmistus aloitettiin syksyllä Vilppulan Mäkitalonlahden telakalla. Toukokuussa 1908 Tarjanne laskettiin vesille. Laiva ajettiin Vilppulasta Ruoveden kautta Tampereelle.

Ruoveden kirkkorannan laiturille oli kertynyt satoja vastaanottajia, soittokunta ja kuoro. Matkalla ei huomattu testata laivan pakkia. Kun suunnanvaihdon kulissikaari oli liian tiukka, ei pakkia saatu, vaan laiva törmäsi täydellä vauhdilla laituriin. Törmäyksessä jotkut soittokunnan jäsenet putosivat laiturilta järveen. Vakavammilta kolhuilta kuitenkin vältyttiin. Ruovedeltä jatkettiin matkaa Tampereelle.

Tarjanteen koematka tehtiin 22.5.1908. Ensimmäiselle vuoromatkalle Tarjanne lähti Tampereelta seuraavana päivänä 23.5. Saapuminen Virtain kirkkorannan laituriin tapahtui arvokkaammin kuin Ruovedellä. Nuorisoseuran Torvisoittokunta soitti Vaasan marssia kirkonkylän väen ihastellessa laivan kauneutta ja ketteryyttä.

Tarjanne ja Axel Gallen-Kallela

Varmuutta ei ole, oliko Axel Gallen-Kallelalla osuutta Tarjanteen sisustuksen ja koristelun suunnitteluun laivan rakennusaikana kevättalvella 1908. Laivan nimeä keulan molemmilla puolilla ympäröivä ornamentiikka oli ainakin ilmiselvää Gallenin tyyliä.

Varmaan on ainakin, että hän osallistui kevättalvella 1916 tehtyihin muutostöihin. Silloin laivan ruokasali uudistettiin sisustukseltaan nykyiseen looshi-malliinsa taiteilijan johdolla. Tältä osin Tarjanne on ainakin ollut Gallen-Kallelan luomus, mutta kuinka paljon laivan nykyisessä ruokasalissa on tätä alkuperäistä, on tutkimatta.

Runoilijan tie

Keväällä 1934 järjestettiin Vaasasta Virroille linja-autoreitti, jonka aikataulut sopivat yhteen Tarjanteen kulkuvuorojen kanssa. Koko kesän olikin tällä uudella Vaasan – Virtain – Tampereen reitillä varsin vilkas matkailijaliikenne. Myös muualta Skandinaviasta Vaasan kautta tulleet matkailijat alkoivat käyttää tätä reittiä. Koska reitti oli maantieteellisesti sama, jota Johan Ludvig Runeberg ja Zachris Topelius jo sata vuotta aikaisemmin olivat matkanneet, vakiintui sille nimitys ”Runoilijan tie”.

Runoilijantie Oy

Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanteen aika oli päättymässä. Sen tilalle perustettiin Runoilijan tie Oy jatkamaan osuuskunnan kunniakasta toimintaa. Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1967. Uuden yhtiön ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin Tampereen – Hämeenlinnan vesibussimatkailua ylläpitävän Laiva Oy Matkailun toimitusjohtaja Kai Villa. Markkinoinnin tehostamiseksi ja hallinnon keventämiseksi toimitusjohtaja johti molempia yhtiöitä.

Lähde: Juhani Valanto: "Matka entisyyteen, s/s Tarjanne 90 vuotta"